Kävimme Oljan ja kissojen kanssa kevään ensimmäisellä piipahduksella Katinkannassa. En ole aiemmin ollut siellä keväällä, ja nyt nuuskutinkin nenä pitkällä puskia selvittääkseni, mitä missäkin aikoo kasvaa. Oljan äiti oli talven aikana tuottanut uuden talon ympärille maata, ja samalla rantaan oli tuotu hiekkaa. Minulle on jäänyt hiukan arvoitukseksi kyseinen suunnitelma, sillä jo ennestään matalaa rantaa ei ollut ruopattu ennen kuorman kippaamista sinne, ja lisäksi hiekkaa oli roiskittu koko pikku mökkimme etupiha täyteen. Grrr. Emme vielä ehtineet juuri haravoida - toivottavasti jo ennestään kitulias nurmikko versoo tuolta alta edes hiukan!
Oljan äiti aikoo teettää tontille pihasuunnitelman ammattilaisella, ja meidänkin on varmaan paras esittää omat ideamme samaan syssyyn, jotta myös Katinkantaan saadaan maata ja kaivinkone isoja hommia hoitamaan. Haaveilen muhkeista kukkivista puista ja pensaista, sammalesta, viinimarjapensaista ja perennapenkeistä. Hermoni eivät riitä säännölliseen kitkemiseen, joten menemme suosiolla siitä, mistä aita on matalin.
Oljan äidin mukaan myyrät ovat tuhonneet kaikki tontille aiempina vuosina istutetut kukkasipulit, mutta minunpa sipulini itivät, kaikissa kolmessa testipaikassa! Yhtään en muista, mitä olen istuttanut, eikä aloittelijapuutarhuri näemmä tunnista jo kukkivia kasvejaankaan. Nyt perustimme Oljan kanssa kokonaisen koepenkin etupihaan. Hakkasimme puunjuuria ja lapioimme haperoa multamaata pitkän aikaa eilen, ja aamulla tajusimme, ettei penkki ollut lainkaan aurinkoisessa paikassa. Toistimme siis prosessin, tällä kertaa nilkkoja myöten mutavellissä, ja lopputuloksena oli kuin olikin kelpo tilkku. Pensastilliä, pioniunikkoa ja ruiskaunokkia odotellaan.
 |
| Vielä kun muistaisi, minkä kukan sipuleita syksyllä istutin... |
 | ||
Katinkannan nykyinen kukkatarha, n. 50x80 cm2
|
Sisätiloissa ei vielä ryhdytty hommiin, ihastelimme vain viime kesän työn tuloksia ja siivosimme satunnaisia myyrän papanoita. Lämmityksessä kesti monta tuntia; mökin suunnittelija ei ole halunnut hormiinsa peltejä, ja iso osa lämmöstä karkaa piipusta suoraan taivaalle. Toisaalta on huojentavaa totutella mökkeilyyn ilman pelkoa häkämyrkytyksestä, mutta tulevaisuudessa pellit lienee pakko asentaa.
Oljan äidin talossa on vesivessa, mutta me omahyväiset paskiaiset haluamme mieluummin ylpeillä omalla huussilla. Eläkkeellä oleva isäni innostui hupaisan paljon tulevan kesän huussiremontista, joten remppakonkarin apua on toivottavasti saatavilla. Jos jostakin saisi revittyä rahat Biolanin kompostikäymälään, säästyisi raa'an vessajätteen sorkkimiselta ja pääsisi myös tekemään maalisudin kanssa selvää raivostuttavista kellertävistä mäntypaneeleista, jotka muiden tilojen tavoin sulostuttavat myös hyyskäämme.
Lopuksi vielä fiilistelykuvia. Papukaijamerkki sille, joka kertoo, mikä on tuo eksoottisennäköinen kukkiva pensas, joka löytyi vajan takaa!
Näsiähän se pensas on, myrkyllinen (ja rauhoitettu) kasvi, joka tekee sitten kesällä kauniita punaisia marjoja.
VastaaPoistaOnpa mukavaa kevättunnelmaa. :)